Vaikka Suomen nykyinen hallitus on tehnyt leikkauksia ja koettanut vähentää valtion velanottoa, myös vuonna 2027 valittavalle uudelle eduskunnalle ja hallitukselle on tiedossa merkittäviä leikkauspaineita. Tänäkin vuonna valtion budjetista yli kymmenesosa (9 miljardia) katetaan velalla, ja valtionvelka on kaiken kaikkiaan yli 201 miljardia. Velan korkoihin menee noin 3.2 miljardia vuodessa.
Eikä tässä vielä kaikki. Maailmantilanteen takia valtioiden korkomenot ovat kasvussa, eli jatkossa velanhoitoon kuluu yhä suurempi osa valtion tuloista. Näin ollen budjetin liikkumavara on todennäköisesti edelleen kaventumassa nykyisestä.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva on vastikään huomauttanut, että valtioiden julkinen velka on ennätyskorkea – korkeampi kuin toisen maailmansodan jälkeen. Georgieva puhui myös korkojen noususta ja siitä, että yhä suurempi osa valtioiden tuloista menee korkojen maksuun, jolloin tämä kaventaa valtioiden mahdollisuuksia tukea kansalaisia. Lisäksi tämä tapahtuu tilanteessa, jossa Lähi-Idän kriisi nostaa energian ja muita hintoja ja kansalaiset ovat taloudellisesti tiukoilla tai vaikeuksissa.
Georgieva ennustikin levottomia aikoja myös Eurooppaan taloudellisesta tilanteesta johtuen. Näin ollen ensi hallituskauden keskeisiä kysymyksiä tulee valitettavasti edelleen olemaan, mistä voidaan järkevästi leikata ja mitkä ovat valtion olennaisimmat tehtävät. Muun muassa tästä syystä olen ehdottanut, että esimerkiksi Ukrainalle maksettavista apupaketeista voitaisiin leikata – sotaa on käyty jo neljä ja puoli vuotta ja uhrejakin on valtava määrä. (Ukrainaan tarvitaan rauha.)
Jätä kommentti