-
Jatka lukemista →: Mistä ratkaisu opetuksen ahdinkoon?
(Kirjoitukseni Länsiväylän vaaliareenassa 18.2.) Neljä vuotta sitten otsikoin blogini ”Opetuksen ahdinko jää soten varjoon”. Aihe on edelleen ajankohtainen. Opettajilla ja varhaiskasvattajilla on vaativa tehtävä vajailla resursseilla. Moni uupuu ja haluaa vaihtaa alaa. Lapset ovat ihania. Samalla on todettava, että oppilaat kouluissa ja lapset päiväkodeissa muodostavat vuosi vuodelta vaativamman ja heterogeenisemman…
-
Jatka lukemista →: Ei turpo-asiantuntijaa valtioneuvoston kansliaan: ei paisuteta hallintoa
Yle uutisoi, että Sanna Marin esikuntineen suunnittelee pääministerille omaa turvallisuuspolitiikan neuvonantajaa, sekä omaa yksikköä tehtävään liittyen. Turpo-yksikkö toimisi valtioneuvoston kanslian yhteydessä. On syytä vakavasti miettiä, onko tällaiselle yksikölle mitään todellista tarvetta. Turvallisuuspolitiikka on ensisijaisesti presidentin vastuulla. Perustuslain mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa presidentti, yhdessä valtioneuvoston kanssa. Pääministeri taas johtaa…
-
Jatka lukemista →: Sanna Marin, päivänne pääministerinä ovat luetut
Perustuslain 60. pykälä käsittelee valtioneuvoston kokoonpanoa ja toteaa ministereistä: ”Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.” Perustuslain mukaan pääministerin kuuluu siis olla sekä rehellinen että taitava. Marinin bilekohun – ja aiempien kohujen, esim. aamupalakohun – yhteydessä voimme siis arvioida hänen…
-
Jatka lukemista →: Kaikki hoitajat ja sotealan ammattilaiset töihin
Koronan takia tartuntatautilakiin säädettiin rytinällä uusi pykälä 48a. Sen mukaan sotealan tehtävissä voi yleensä toimia vain henkilö, jolla on koronarokotus tai 6 kuukauden sisällä sairastettu korona, silloin kun toimitaan lähikontaktissa ja on riski tartuttaa potilas, joka on altis ”covid-19-taudin vakaville seuraamuksille”. Rokottamatonta tai yli kuusi kuukautta sitten koronan sairastanutta työntekijää…
-
Jatka lukemista →: Ei kansallista päätösvaltaa WHO:lle
WHO on monella tavoin arvostettu järjestö, joka on tehnyt paljon hyvää työtä terveyden ja hyvinvoinnin eteen kansainvälisesti. Tarkoitukseni ei ole sitä työtä kyseenalaistaa. Nyt ollaan kuitenkin kiireellisellä aikataululla siirtämässä Suomen omien kansallisten terveysviranomaisten päätäntävaltaa WHO:lle pandemianhoidossa. Uudessa mallissa WHO päättäisi, miten jäsenvaltiot hoitavat pandemiaa. Jos WHO määräisi kaikille rokotuksen, lisää…
-
Jatka lukemista →: Elämme epävarmoja aikoja
Uutisia seuratessa nykytilanteen voi tiivistää yhteen lauseeseen: elämme epävarmoja aikoja. Joudumme miettimään uudella tavalla, olemmeko turvassa omassa kotimaassa (Ukrainan sota), ovatko rahamme turvassa pankissa (esim. kyberhyökkäykset), tai mihin meillä ylipäätään on jatkossa varaa. Inflaatio laukkaa ja kaikki kallistuu. Osa talousalan asiantuntijoista on varoitellut, että markkinoilla on paljon ”ilmaa” ja ennustanut…
-
Jatka lukemista →: Koronarokotteet keskeytettävä puolueettoman selvityksen ajaksi
Suomessa on tehty yli 20 000 rokotehaittailmoitusta koronarokotteista. Näistä viranomainen on ehtinyt käsitellä vain murto-osan, vajaa 6000 kappaletta, ja käsittelemättä on lähes 15 000 ilmoitusta. Suurin osa käsitellyistä ilmoituksista, 4032 kappaletta, koskee vakavia haittoja. Mikäli suhde on sama käsittelemättömien ilmoitusten osalta, niistä 10 000 koskisi vakavaa haittaa. Missään aikaisemmassa rokotteessa…
-
Jatka lukemista →: Kohti parasta Espoota (ja Suomea)
Minä haluan olla rakentamassa Espoota, joka on turvallinen, hyvinvoiva ja osaava; Espoota, jossa voi liikkua sujuvasti omalla autolla ja julkisessa liikenteessä; Espoota, jossa satsataan ihmisiin enemmän kuin miljoonaluokan rakennusinvestointeihin. Haluan, että Espoossa on hyvä asua, elää, opiskella ja yrittää. Espoossa turvallisuus ei ole enää itsestäänselvyys. Poliisin mukaan alle 18-vuotiaiden ryöstö-,…
-
Jatka lukemista →: Koulutus ja sen resurssit koskettaa kaikkia
Me suomalaiset olemme tekemisissä koulutuksen kanssa koko ikämme. Lapsena aloitamme varhaiskasvatuksessa, siitä jatkamme kouluun, ja lukioon tai ammattikouluun. Moni jatkaa vielä yliopistoon. Meitä koulutetaan työpaikoilla. Jos vaihdamme ammattia, kouluttaudumme uudestaan. Vapaa-ajalla tai eläkkeellä useat opiskelevat kansan- tai työväenopiston kursseilla. Koulutuksella on siis väliä ihan jokaiselle. Mitä sinä ajattelet koulutuksesta? OAJ:n…
-
Jatka lukemista →: Lasten ja nuorten koronataakka on kohtuuton
Koronakriisi on lisännyt merkittävästi lasten ja nuorten sekä perheiden pahoinvointia ja tuen tarvetta. Tämä käy ilmi Valtioneuvoston julkaisusta ”Lapset, nuoret ja koronakriisi”. Koronan aikana esimerkiksi yhteydenotot Kriisipuhelimeen ja nuorille tarjottavaan Sekasin-chattiin ovat lisääntyneet 40 prosenttia. Tuen tarpeen lisääntyminen ei ole ihme. Koronakriisi on aiheuttanut taloudellista turvattomuutta monessa perheessä. Lomautukset ja…
