Mervi Syväranta, ope ja poliitikko (ps)

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että masennuslääkkeitä määrätään nykyään turhan helposti. Lääkkeitä määrätään lieviinkin masennuksiin, johtuen mm. Käypä hoito -suosituksista. (Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkehoito ja psykoterapia tehoavat yhtä hyvin lievään ja keskivaikeaan masennukseen.) Masennuslääkitys voidaan määrätä jopa 15 minuutin pikatestin perusteella – ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistymässä myös pienillä,…

Suurin osa meistä on rokotettu useita kertoja, emmekä ole saaneet rokotteista vakavia haittoja. Valtaosa suomalaisista luottaakin rokotteisiin ja siihen, että rokoteohjelmassa tarjottavat rokotteet ovat tutkittuja ja turvallisia käyttää. Yleensä näin on – mutta ei aina. Monella on tuoreessa muistissa ns. sikaflunssarokotteen aiheuttamat narkolepsiat. Nyt maailmalla kuohuu HPV-rokotteen ympärillä, jonka Suomikin…

Suomessa kuolee 10 lasta vuodessa perheväkivaltaan, ja 300 vammautuu vakavasti. Moni muistaa edelleen 8-vuotiaan Eerikan, jonka isä ja äitipuoli surmasivat raa’asti. Eerikan tapauksesta tehdyn raportin mukaan Eerika olisi voitu pelastaa, jos viranomaisten yhteistyö olisi toiminut. Eerikan surma myös käynnisti laajan selvitystyön koko lastensuojelun tilanteesta. Selvää on, että lastensuojelussa ei ole…

(Mielipidekirjoitukseni Länsiväylässä 2.4.) Länsiväylässä 26.3. käsiteltiin palomiesten ammattikunnon ylläpitämistä säännöllisellä liikunnalla. Ammattikunnon ylläpitämisen tärkeys on palolaitoksilla ymmärretty ja siitä huolehditaan. Artikkeliin haastateltu palomies nostaa kuitenkin esiin toisen tärkeän ja vähemmälle huomiolle jääneen asian: palomiesten ravintotietouden. Palomiesten ravitsemukseen olisikin syytä kiinnittää huomiota. Runsaan liikunnan takia he ovat lähes samassa tilanteessa kuin…

Suomalaiset ovat koulutusmyönteinen kansakunta, ja maassamme on panostettu koulutukseen vuosikymmenten ajan. Peruskoulumme oppilaat ovat Pisa-tutkimusten menestyjiä, ja ulkomaat ottavat kouluistamme oppia. Peruskoulun kantavana ajatuksena on ollut tasa-arvo: olemme halunneet taata sen, että jokainen oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvät oppimistulokset. Nyt kuitenkin Pisa-tuloksemme ovat notkahtaneet, ja koulutuksellinen tasa-arvo on karkaamassa käsistämme. Erot…

Poliisin hallintorakennetta on uudistettu muun muassa Pora 2 ja Pora 3 hankkeissa. Viimeisimmässä hankkeessa, Pora 3:ssa, on lakkautettu poliisilaitoksia ja poliisiasemia. Uudistusta on perusteltu sillä, että hallintoporrasta karsitaan ja suorittavan portaan työvoimaa lisätään. Joidenkin tilastojen valossa uudistus on sujunut hyvin ja poliisin resurssit ovat riittäviä. Kentällä työskentelevän poliisin näkökulmasta uudistus…

Hätäkeskusuudistuksessa on yhdistetty alueellisia hätäkeskuksia uusiksi hätäkeskuksiksi. Tällä hetkellä toiminnassa ovat uudet Oulun, Kuopion ja Porin hätäkeskukset. Nyt, uudistuksen viimeisessä vaiheessa, muodostetaan Keravan (entinen Helsinki + Itä- ja Keski-Uusimaa), Turun (Häme + Varsinais-Suomi) ja Vaasan (Keski-Suomi + Pohjanmaa) uudet hätäkeskukset. Sisäministeriön asettama työryhmä on arvioinut uudistusta viime vuoden lopulla, ja…

Suomen aluelennonjohto sijaitsee Tampereella (Aitovuorella) ja vastaa kaikista Suomen ilmatilassa kulkevista lennoista (kaupalliset, harrastelijat, armeija ja muut viranomaiset). Aluelennonjohto ja Helsinki-Vantaan lennonjohto ovat maamme kaksi päälennonjohtoa, ja hätätilanteessa ne kykenevät hoitamaan toistensa tehtäviä. Viime vuonna maailmassa oli ainakin 12 hätätilannetta, joissa lennonjohto evakuoitiin tai se oli toimintakyvytön (Aitovuori yhtenä). Syitä…

Eduskunnan käytävillä kuiskutellaan. ”Hoidan selkääni kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Sitä ei saatu kuntoon työterveyshuollossa, mutta jäsenkorjaus auttaa.” ”Mua on auttanut vyöhyketerapia.” ”Mulla kun meni kuntoillessa kroppa jumiin, hermoratahieronta auttoi.” ”Hei, mitä vitamiinia sä annoitkaan mun flunssaan? Mun tarttis hakea sitä kaupasta, pitäis päästä laulamaan viikonloppuna.” Näin puhuvat kansanedustajat. Niinpä niin: meitä on…

Suomi on arvioitu maailman rikkaimmaksi maaksi veden suhteen ns. vesiköyhyysindeksin perusteella. Indeksi ottaa huomioon paitsi vesivarojen määrän myös muita tekijöitä, kuten veden käytön teollisuudessa ja maataloudessa sekä vesihuollon kattavuuden. Suuressa osassa maailmaa vesipula on sitä vastoin tosiasia: vettä kulutetaan enemmän kuin sitä syntyy. Tämä ongelma ei kosketa vain kehittyviä maita,…